Keksinnön merkityksellisyys

Kiinteistöalan outolintu, Suomen Sisäilmatutkijat Oy, on erikoistunut kiinteistöjen sisäilma- ja kosteusongelmien korjauksiin. Yrityksen konsepti sisältää kohteen kartoituksen ja kunnostuksen avaimet-käteen periaatteella. Konseptin toimintatapa ei ole sinällään uusi tai innovatiivinen, vaan pikemminkin jo pitkään tiedossa olleen tekniikan hyödyntämistä uudella ja toimivaksi havaitulla tavalla. Toimintatapamme poikkeaa totutusta, mutta konseptimme merkityksellisyyttä on hankala kumota.

Nopea aikataulu yhdistettynä hyvään tulokseen tuo skeptisestikin laskettuna valtavat kustannussäästöt


Jos laskutettujen töiden onnistumisprosentti on 100%, niin konseptin täytyy toimia. Oudon konseptista tekee onnistumisprosentin lisäksi hinta, sillä usein kiinteistön korjauskulut on huomattavasti totuttuja, perinteisiä tapoja edullisemmat. Vastaan on tullut kohteita, joihin jo tehdyt tutkimukset ylittävät kustannuksiltaan meidän korjauskulut. Jopa 90% säästö on normaalia, mikä kuulostaa lähes epäilyttävältä. Epäilyksiä herättää myös aikataulu, sillä kiinteistön ongelmien kartoitus ja korjaussuunnittelu kestää tyypillisesti vain päivän tai kaksi. Kuinka tällainen voi olla mahdollista, miksi menetelmästä ei puhuta enempää? Nopea aikataulu yhdistettynä hyvään tulokseen tuo skeptisestikin laskettuna valtavat kustannussäästöt paitsi kiinteistön korjauskulujen muodossa, niin myös kansantaloudellisesti hankalasti mitattavien ja ennustettavien terveydellisten hyötyjen valossa.

Tätä on kouluoppien mukaan hankala ymmärtää, eikä sitä pysty jonkun twitterin välityksellä kenellekään 140 merkillä perustelemaan


En halua ottaa kantaa perinteiseen tapaan korjata kiinteistöjä, sillä jokaiselle menetelmälle löytyy paikkansa. Keskityn mielummin omaan tekemiseen, jonka toimivuuden pystyn myös käytännössä osoittamaan. Satojen korjattujen kohteiden listalta löytyy kohteita laidasta laitaan kuten kouluja, päiväkoteja, kerros- ja rivitaloja, omakotitaloja, liikekiinteistöjä jne. Menetelmämme perustuu ajatukseen siitä, että ihminen oireilee usein ilmalle jota hän hengittää. Jos voimme varmistaa ettei ilma tule vaurioituneesta rakenteesta ja pitää samalla huolen ilman vaihtuvuudesta, voimme silloin olla myös varmoja tilanteen parantumisesta.

Perinteinen korjaustapa keskittyy enemmän ongelman fyysiseen poistoon rakenteista tai ilmanvaihdon tehostukseen, meidän ajatus keskittyy enemmänkin tilanteen haltuunottoon. Kun tilanne saadaan haltuun, alkaa sen sivutuotteena myös esim homeongelma korjaantumaan. Tätä on kouluoppien mukaan hankala ymmärtää, eikä sitä pysty jonkun twitterin välityksellä kenellekään 140 merkillä perustelemaan. Tietyissä tapauksissa onkin täysin turhaa tehdä mittavia rakenteellisia korjauksia, jos pystymme varmistamaan muilla keinoin puhtaan ja raikkaan sisäilman.

Menetelmämme kohtaa jatkuvaa skeptistä vastustusta, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Tämän ovat huomanneet myös asiakkaat, joita kiinnostaa vain tuloksen ja siihen satsatun pääoman summa. Asiakkaat vaativat nykyisin entistä enemmän rakaisukeskeisiä tutkimuksia, eikä pelkkä tutkiminen enää riitä. Kun tutkimme kohteen, keskitymme tekijöihin joiden tiedämme aiheuttavan ongelmia. Kun nämä perustavanlaatuiset tekijät hoidetaan kuntoon, niin jatkotoimet on usein pelkkää kosmetiikkaa. Ei toki aina, mutta usein. Osaamme kartoittaa kiinteistöstä mainitut perustavanlaatuiset ongelmat, joiden todennäköisyys pääasiallisena ongelman lähteenä on niin suuri, että laskennallisesti kohde kannattaa kunnostaa menetelmäämme hyödyntäen. Jos kohde ei sovellu konseptillemme, kerromme sen suoraan. Tästä johtuu myös 100% onnistuminen.

Hiljainen tieto

Yritysten osaajien hiljainen tieto ei ole saavi, joka voidaan halutessa tai eläköitymisen yhteydessä tyhjentää. Hiljainen tieto on valtava aineeton pääomapankki, jonka hyödyntäminen on ensisijaisesti yrityksen mahdollisuus, ei velvollisuus. Usein tietoa ei kerätä tai pyritä systemaattisesti siirtämään, ehkä menneen ajan tiedon katsotaan olevan vain eteenpäin kulkevan maailman historiaa.

Useilla aloilla, kuten omallani, ilmiöt ja lainalaisuudet perustuvat fysiikan lakeihin. Koska perustekijänä toimiva juurisyy on vakio, voi yrityksen sisäinen mentorointi olla yksi sen parhaista koulutusmuodoista koskaan. Mentorointi on ennenkaikkea mahdollisuus ja työväline, sillä menneen ajan havaintojen ja menetelmien, sekä tulevaisuuden visioiden päämäärä on lopulta sama, vain näkemys toteutuksesta ja ajan kuvasta on eri. Mentorointia ei pidä käsittää myöskään kokeneen tekijän velvollisuutena, sillä usein tiedon siirto innokkaalle ja oivaltavalle seuraajalle antaa uutta virtaa myös omaan työhön aukaisten täysin uudentyyppisiä lähestymistapoja asioihin. Yhteistyön hedelmänä voi olla parhaillaan erittäin visionäärinen, toimintatapoja uudistava näkemys, joka antaa uuden suunnan ja mahdollisuuden koko yritystoimintaan. 

Ratkaisuhakuinen tutkimus 

Olen aistinut markkinoilla tunnelmaa, jossa perinteinen kiinteistön tutkiminen koetaan raskaaksi, hitaaksi ja kalliiksi. Asiakkaan tahtotila on saada kohde kuntoon, joten tutkimuksilta ja ratkaisuilta odotetaan samaa kuin mitä digiaika on tuonut tullessaan: nopeutta ja helppoutta. Kiinteistömassa ei ole internet tai sähköinen tietoverkosto, mutta eikai se estä kehittämästä tutkimustoimintaa kustannustehokkaampaan ja ratkaisuhakuisempaan suuntaan?

Mitä sanat ”ratkaisuhakuinen tutkimus” pitää sisällään? Kenties uuden tavan tutkia ja korjata kiinteistöjä, kenties jotain aivan muuta. Itse tarkoitin termillä yksilöityjä havaintoja perusasioista, joiden tiedetään joka tapauksessa aiheuttavan ongelmia ja vieläpä isosti. Kyse ei ole vuotavasta katosta tai puuttuvista salaojista, vaan jostain aivan muusta. Tärkeitä asioita toki nämäkin.

Tutkimusten yleinen ongelma on kansankielellä kerrottuna seuraava:

Kohdetta tutkitaan ja tutkimusten tarkoituksena on löytää kiinteistöstä mahdollisimman paljon poikkeamia, eli ongelmia. Tämä ei ole sinällään ongelma, mutta hintalappu on usein aika mojova ennen kuin kiinteistö on saatu käyttökuntoon. Miksi tutkia kaikkea mahdollista, jopa sellaista jolla ei todennäköisesti ole merkitystä ongelmiin, jos huomion ja korjaukset voi keskittää alkuun perustavanlaatuisiin ja tiedossa oleviin ongelmiin? Näkemysero, totta.

Usein ei myöskään osata hahmottaa mikä on kyseisen rakenteen perustavanlaatuinen ongelma, koska ilman liikkuminen rakenteissa tai vaikka homekoiran ilmaisun juurisyy on epäselvää. Koska korjaustoimien järkevyys perustuu pelkkään matematiikkaan, on yhtälö tiedossa olevan perustavanlaatuisen ongelman ja sen eliminoinnin suhteen helppo tehdä. Näin toimien päästään yllättävän usein tilanteeseen, jossa huomataan ettei muita toimenpiteitä tarvita.

Kyse on lopulta samasta kuin missä tahansa lääkkeessä: jos hyöty on huomattava ongelmiin nähden, on perusteltua hyödyntää mahdollisuus.

Toimin itse kuten kirjoitan. Kartoitan kohteen oman konseptimme näkökulmasta, joka puolestaan perustuu aiemmin mainittujen perustavanlaatuisten ongelmien havainnointiin ja siihen kuinka nämä ongelmat korjataan. Sama käynti antaa tietoa ongelmista ja niiden ratkaisuista, kunhan tiedetään mitä tehdään. Tämä säästää rahaa, usein runsaastikin. Teemme ensikäynnin ja kartoituksen vain oman konseptimme puitteissa, joten ajankäyttö ei muodostu ongelmaksi myöskään asiakkaalle. Jos kohteen ongelmat ei vastaa konseptiamme, siirrämme pallon takaisin asiakkaalle tai seuraavalle taholle, joka on mielestämme paras kontakti kyseiseen ongelmaan.

Kuuntele asiakasta, mutta älä usko

Ilmanvaihto on mielenkiintoinen sektori. Sen toiminta jatkotutkimuksien osalta tarkastetaan pöytäkirjoista, ei esim päätelaitteista etenkään silloin jos säädöt on tehty lähiaikoina. Jos kyse on sisäilmaongelmista ja oireilut jatkuvat, on ongelman näin ollen oltava jossain muualla. Onko todella?

Toistuvasti esiin tuleva ongelma: pari kuukautta aiemmin tehty mittauspöytäkirja näyttää kaiken olevan kunnossa, mutta tarkastusmittaus osoittaa tilanteen olevan kaikkea muuta. Pahimmassa tapauksessa siellä kuuluisassa Veijo-Esson baarissa täytetty iv-pöytäkirja voi aiheuttaa tuhansien eurojen ylimääräiset tutkimuskulut jos pöytäkirja ei pidäkään paikkansa edes osapuilleen. Ei ole ensimmäinen kerta, jos tulopuolen ilmamäärät heittää 50% ilmoitetusta ja oireileva henkilökunta kertoo oireiden jatkuvan ”oikein” säädetystä järjestelmästä huolimatta. Mikä avuksi? Pakko tehdä lisätutkimuksia.

 Jari Parantaisen lausahdus on jäänyt soimaan päähäni kuin pahimman laatuinen korvamato: kuuntele asiakasta, mutta älä usko häntä. Tämän viisauden ansiosta olemme selvittäneet jo useita selvittämättömiä ongelmia. Jos omaat oman näkemyksen, seuraa sitä. Ongelman ratkaisu on loppujen lopuksi kokonaisuuden hahmottamista ja kokonaisuus on aina tiedettyjen, tiedostamattomien tai oletettujen tietojen summa.

Väärin ymmärretty homeongelma

  
Kouluissa on sisäilmaongelmia, päiväkodeissa on sisäilmaongelmia, työpaikoilla on sisäilmaongelmia, joka paikassa on sisäilmaongelmia. Välillä tuntuu, että kiinteistöjä tutkitaan ja korjataan vain siksi, jotta kohta päästään huomaamaan ongelmien jatkuvan. Ei toki aina, mutta valitettavan usein. Tästä päästään herkästi johtopäätökseen, että kohde täytyy purkaa. Näin ainakin silloin jos netin keskustelupalstojen osallistujien mielipide ratkaisisi asian. Kerron salaisuuden: tämä on erittäin kallista ja usein myös turhaa touhua.

Mikä hommassa mättää? Tuntuu, ettei kukaan ymmärrä mistä kiinteistöjen ongelmat johtuvat. Jos tiedetään, niin miksi sama ”tutkitaan-korjataan kalliilla-ongelmat jatkuu” kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen?

Mitä itseemme tulee, niin teemme töitä pääsääntöisesti kaupungeille, suunnittelijoille, isännöitsijöille ja toki myös yksityisille. Tyypillinen toimeksianto tulee taloyhtiön yksittäisen asukkaan oireilun vuoksi. Kartoitamme tietysti kyseisen huoneiston, mutta tiedämme myös että ongelman lähde on usein muualla. Tämä paikka nimeltä ”muualla” toistuu kerta toisensa jälkeen. Kun paikassa ”muualla” oleva ongelma otetaan hallintaan, häviää ongelmat myös huoneistosta. Ongelmat tuntuu häviävän myös toisesta, kolmannesta, neljänestä jne huoneistosta ja kohta huomataan että aivan kuin ihmeen kaupalla myös rappukäytävän ilma muuttuu paremmaksi.

” Aivan kuin ihmeen kaupalla myös rappukäytävän ilma muuttuu paremmaksi”

Kiinteistön alapohjan katsotaan usein olevan kunnossa, jos se näyttää kuivalta. Väärin. Alapohja aiheuttaa usein ongelmia vaikka se näyttäisi kuivalta tai on kuiva. Lämpö nousee, joten alapohjaan kohdistuu yläpuolisista tiloista alipaine. Tee kokeellinen testi ja pyydä lupa viettää esim neljä tuntia alapohjassa, extreme-henkiset voi viettää vaikka koko yön. Jos fiilis herätessä tuntuu siltä että olo on mitä mainioin, niin silloin homma on kunnossa. Varoituksen sanana sen verran, että alapohjaan ei pidä tietenkään mennä ilman asianmukaisia varusteita tai edes yksin.

Nyrkkisääntönä toimiva viisaus kertoo: se mitä löytyy alhaalta, löytyy myös ylhäältä. Kaikkea ei tarvitse korjata siten kuin perinteinen korjausrakentaminen asian näkee, eli purkamalla ja tekemällä uudelleen. Ongelman voi ottaa myös haltuun ja mikä parasta, haltuunotolla saadaan huima kustannussäästö.

Kiinteistöjen vai ajatusten katastrofi?

Ongelmista kärsivän kiinteistön kunnostus voidaan miettiä kahdesta eri näkökulmasta:

1. Ongelman perinteinen korjaus
2. Ongelman haltuunotto

Kohta yksi on selkeä, siinä kohde tutkitaan eri menetelmiä hyödyntäen ja tiedostetaan ongelman aiheuttaja, tehdään korjaus suunnitelma, eliminoidaan ongelman lähde ja korjataan rakenteet.

Kohdalla kaksi, eli ongelman haltuunotolla, tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintatapaa jossa kiinteistössä oleva ongelma tiedostetaan, mutta ongelman lähde katsotaan järkevämmäksi jättää korjaamatta. Tässä tapauksessa ongelman aiheuttaja voi jäädä ennalleen, mutta tilanne on saatava silti hallintaan.

Esimerkiksi autopesulan yhteydessä olevassa korjaamotilassa voi olla ongelmana työkalujen ruostuminen, joka aiheutuu pesulinjan tuottamasta jatkuvasta korkeasta kosteudesta. Tässä tapauksessa ongelman aiheuttajan poisto edellyttäisi pesulinjan täydellistä eristämistä, mikä ei ole välttämättä järkevää tai edes mahdollista. Toinen vaihtoehto on ongelman hallinta, jolloin ongelman aiheuttajan syy eristetään tilasta jonne ongelmia aiheutuu, eli kosteus poistetaan siten ettei korjaamotila enää kärsi siitä. Tämä toteutukseen on muutamia tapoja, joihin ei paneuduta tässä yhteydessä. Toinen esimerkki on vanhempi kerrostalo, joissa ongelmana voi olla puuttuvista salaojista johtuva korkea kosteus, joka aiheuttaa paitsi kosteuden nousua rakenteisiin, myös sisäilmaongelmia.

Puhutaan, että Suomessa on rakennuksien kuntoon ja sisäilmaongelmiin liittyvä katastrofi. Onko todella, vai voiko kyse olla kaavoihin kangistuneiden ajatusten katastrofi?

Kohdan yksi tapa tarkoittaa aiemman kerrostalon kohdalla ongelman aiheuttajan eliminointia, eli salaojaremonttia. Hinta riippuu kiinteistöstä, mutta projektin hinta on helposti sadoissatuhansissa eurossa. Tekemällä salaojaremontti toteutetaan kohdan 1. toimintaa. Näin toimittuna kosteus ei pääse enää rakenteisiin, eli rakenne kuivuu. Tämän jälkeen jäljelle jää alapohjan homevaurion aiheuttamat sisäilmaongelmat ja maaperästä aiheutuvat radonongelmat. Pelkän kosteuden eliminointi poisti näin ollen vain yhden ongelman, jonka jälkeen kaksi muuta ongelmaa tulee eliminoida tilanteen vaatimalla tavalla.

Kohta kaksi ottaa vastaavan kiinteistön ongelman haltuun, eli poistaa kosteuden mutta ei kosteuden aiheuttajaa. Suomen Sisäilmatutkijoiden tapa hoitaa tilanne on käytännössä rakennuksen fysiikan manipulointia ilmanvaihdollisin menetelmin. Jos edellisen kohdan kerrostalo korjataan kohdan kaksi toimenpiteillä, niin samankokoisen kerrostalon ongelmat saadaan kuntoon noin 15% investoinnilla salaojiin verrattuna. On helppo laskea mitä kustannus säästöt tekevät isossa monen kiinteistön taloyhtiössä kaupunkien kiinteistömassoista puhumattakaan. Pelkkä säästö ei ole ainoa bonus, sillä menetelmämme sivuvaikutuksena poistuu radon ja sisäilman laatu paranee.

Romutettu sekunneissa

On kiistatta mukava saada positiivista asiakaspalautetta. Korjasin kohteen, jossa oireiltiin ja sain kiitokseksi viestin jossa kiiteltiin parantunutta ilmanlaatua. Hengitys kulkee ja olo on helpottunut, oli viestin info. Kun tilanne on stressannut pitkään, niin hermothan siinä on tiukilla, sitä liene turha ihmetellä. Tämän vuoksi korjaustyön yhtenä päämääränä on myös varmistaa, että asiakas ymmärtää mitä tehdään ja miksi.

Sain reilun viikon päästä korjauksesta toisen puhelun: kuntotarkastaja oli käynyt kohteessa ja hän oli kertonut, että tehdyssä korjauksessa on kuuleman mukaan tehty osittain täysin turha työtä. Mitä tästä seurasi: asiakkaalla oli taas täysi paniikki päällä. Kiitoksia vaan tarkastajalle, sillä jälkeenpäin tehty soitto kyseiselle tarkastajalle paljasti, ettei hänellä ollut edes tietoa mitä kohteessa oli tarkalleen ottaen tehty ja miksi. Kaksi asiaa tuli kuitenkin selväksi:

  • Kuntotarkastaja sai asiakkaan hermoilmaan…täysin turhaan
  • Allekirjoittanut sai kunnian rauhoittaa tilanteen…taas

Miksi? Miksi pitää antaa faktana tietoa, josta ei ole tietoa? Dilemma, joka tuntuu toistuvan ja toistuvan ja… Tekisi mieli kertoa tarina lusikan ja kauhan tilavuuserosta, mutta päätän jutun kuitenkin tähän.